Osaamisen ja oppimisen johtaminen

Perjantaina 24.11. Johtamisen perusteiden luennolla puhuttiin osaamisen ja oppimisen johtamisesta. Luennolla otettiin esille taylorismi: ennen johdon tietämys oli heikkoa, mikä esti sitä esimerkiksi asettamasta aikatavoitteita työtehtäville, ja yllättävien ongelmien edessä johto ei tiennyt, kuinka reagoida. Taylor halusi muuttaa tätä ja ymmärsi, että tieto on valtaa, jonka täytyy olla johdon käytettävissä.

Nykypäivänä hyvää johtamista on tunnistaa alaistensa kyvyt, osaaminen sekä erilaiset tavat oppia. Myös jokainen organisaatio on erilainen, joskin kyvykäs oppimaan, ja hyvän johtajan tulee osata tiedostaa, miten organisaatiota voi parhaiten lähteä kehittämään eteenpäin.

Mikään yritys tai firma ei menesty, jos se jää junnaamaan paikoilleen. Laitteet ja ohjelmistot uusiutuvat, ja yritysten on pystyttävä kouluttamaan alaisiaan sekä johtoa uusien kaavojen mukaan. Tästä syystä koulutuspäivät ja muutamaksi päiväksi palkatut konsultit ovat arkipäivää työpaikoilla, eikä ennen varman työpaikan eläkkeeseen saakka tarjonnut yliopistokoulutuskaan pysty varjelemaan ketään tuolta kaikille tutuksi tulleelta termiltä, elinikäiseltä oppimiselta. Muutosvastainen ja oppimaan haluton ei menesty, vaan jyräytyy kehityksen rattaiden alle.

Hyvän johtajan tulee pystyä järjestämään oppiminen niin, että se on työntekijöille mielekästä ja he pystyvät näkemään, kuinka asian oppiminen tulee helpottamaan arkipäivän työntekoa, mikä osaltaan motivoi asian oppimisessa. Alaisten oppimisen johtamisen lisäksi hyvän johtajan tulee myös ymmärtää katsoa peiliin ja pyrkiä jatkuvasti kehittämään omaa johtamistaan esimerkiksi ylläpitämällä avointa kontaktia työntekijöiden ja johdon välillä, sekä hyvää ilmapiiriä, jolloin on helppo mennä sanomaan, jos jokin asia tökkii tai kaipaisi muutosta. Avoimuus on myös kynnyskysymys oppimisen johtamisessa: jos puheyhteyttä ei ole, on johtajan mahdoton tietää, millaista koulutusta tai millaisia opetusmetodeja työntekijät tarvitsisivat.

Jokainen ihminen on yksilö, ja kun nykypäivän kouluissa on opittu ottamaan huomioon lasten erilaiset tavat oppia ja sisäistää asioita, tulee sitä jatkaa myös työpaikoilla.