Ensiaskeleet johtamiseen – Yksilöiden johtamisen ABC

Syksyn 2017 johtamisen perusteet- kurssi on jo käynnissä hyvää vauhtia, ja nyt onkin syytä luoda ensimmäisenä katsaus hieman taustoihin sekä kurssin ensimmäisiin teemoihin. Ryhmämme koostuu neljästä eri alojen sivuaineopiskelijasta, ja ainakin itselleni kurssi on opiskelu-urani ensimmäinen kauppatieteiden puolelta. Johdattelu kurssin teemoihin sekä itse ”johtamiseen” ennakkotehtävän ja alkuporinoiden myötä toivat mieleemme hyvin samankaltaisia ajatuksia ja näkemyksiä johtamisesta, jotka yksinkertaistettuna voisi esittää yhden miehen ohjaamista ja palapelin kokoamista muistuttavana toimintana, joka kohdistuu johtajan alaisuudessa toimivaan ihmisryhmään. Näistä pohjatiedoista lähdettiin kohti kurssin teemoja, ja vaikka jokainen ryhmän jäsen on asettanut itselleen omat henkilökohtaiset tavoitteet, ryhmänä tavoitteemme on yhdessä tehden ja ajatuksia vaihtaen oppia johtamiseen ja organisointiin liittyvät keskeiset käsitteet ja tehtäväkokonaisuudet, sekä ymmärtää alati muuttuvan talousmaailman vaikutukset tähän. Tavoitteemme on lisäksi omaksua sellainen ajatusmaailma ja oppimistekniikka, jota kauppatieteiden ja tulevaisuudessa muiden johtamisen kokonaisuuteen kuuluvien kurssien opiskelu vaatii. Lopullinen tavoite on löytää edes tyydyttävä vastaus siihen kysymykseen, millainen on hyvä johtaja ja millaista hyvä johtajuus. 

Ensimmäisten luentojen aiheet keskittyivät johtamisen maailmassa yksilöiden johtamiseen sekä psykologian rooliin ja merkitykseen johtamisessa. Päällimmäiseksi mieleeni jäi kuitenkin eri englanninkielisten termien, jotka viittaavat sanoihin ”johtajuus” ja ”johtaminen”, runsas käyttö sekaisin puheessa ja luentomateriaaleissa. Nämä termit tuntuvat yksittäin käytettyinä hyvin selviltä, mutta yllättäen huomasin meneväni niistä tässä helposti sekaisin. ”Leadership” ja ”management” ovat kuitenkin selvästi erotettavissa toisistaan merkitykseltään, ja niiden ero täytyy vain tehdä selväksi itselleen.

En ollut aikaisemmin tullut ajatelleeksi sitä, kuinka vahva vaikutus psykologialla on organisaatiokäyttäytymiseen. Jäin pohtimaan luennoilla esiin tuotua lausetta ”kaikki johtaminen alkaa käsitysten muodostamisesta eli havainnoinnista, ja johdamme sitä, mitä ajattelemme tapahtuvan.” Näkökulma on uusi, mutta mielestäni hyvin jokapäiväistä elämää kuvaava. Se, mitä havaitsemme, toimii kaiken toimintamme ja myös siis johtamisen perustana, ja siksi olemme sellaisia, kuin olemme. Lisäksi jokaisen omat oletukset ja tiedot eli erilaiset skeemat, joiden avulla järjestämme kaikkea vastaanottamaamme tietoa, vaikuttavat havainnointiimme ja niiden tulkitsemiseen. Muistan skeemojen käsitteen lukioaikaisilta psykologiatunneilta, mutta ne oli hyvä kerrata, ja vaikka ne eivät sinällään ole suoraan näkyviä elementtejä, hyvä johtaja tiedostaa erilaisten skeemojen olemassa olon ja vaikutukset. 

Oman lisänsä johtamiseen tuovat vielä jokaisen yksilön stereotypiat ja omat arvot. Näitä kaikkia eri persoonallisuustekijöitä pohtiessa mieleeni nousee vain yksi ajatus siitä, kuinka paljon oma itsemme ja persoona vaikuttavat johtamiseen ja vaikeuttavat sitä. Ei hyvä johtaminen ehkä sittenkään ole vain sitä, että kerrot mitä tehdä, vaan hyvä johtaja huomioi jokaisen ihmisenä, yksilönä ja persoonana sekä ymmärtää antaa tilaa näiden kasvulle, kehitykselle ja muuttumiselle.

Termi ”sensemaking” tuli itselleni täysin uutena asiana. Tiivistettynä sillä tarkoitetaan prosessia, jossa yritämme tulkita ja ymmärtää tietoa, ja jossa uusi tietoa rakentuu aina vanhan päälle. Tulkitsemiseen sisältyy hyvin paljon eri tekijöitä, mutta johtamisessa sen ytimen voisi ajatella olevan johtajan taidoissa tulkita ympäristöään ja johtaa sekä ohjata käyttäytymistä sellaiseen suuntaan, mikä juuri sillä hetkellä on parasta organisaatiolle, vaikka se tarkoittaisikin rajujakin muutoksia. Sensemakingin yhteys rationaalisuuteen jäi itselleni hieman epäselväksi, sillä loogisesti hyvä johtaja ajattelee aina järjen avulla, ja pyrkii välittämään tämän ajattelutavan eteenpäin koko organisaatiolleen.

Näin lopuksi huomaan, että yksilön johtamisen ABCt onkin aika vaikea määritellä. Tärkeimmäksi pointiksi voisi muotoilla hyvän johtajan taidon ja kyvyn havaita ympäristöään sekä tiedostaa sen vaikutukset ja toisaalta asettaa yhteiset säännöt, mutta ottaa huomioon jokaisen yksilönä. Se, miten tämä todellisuudessa organisaatioissa toteutuu, on varmasti oma mielenkiintoinen kysymyksensä.
 

- Anna