Byrokratia

Parjattu byrokratia

Byrokratia kasvaa vastatakseen kasvavan byrokratian tarpeita.

Byrokratialla on usein negatiivinen kaiku ihmisten puheessa. Byrokratia on kuitenkin tarkoitettu auttamaan organisaatiota toimimaan. Sen yleisin esiintymispaikka on hallinnossa ja suurissa organisaatioissa. Koska byrokratialla on negatiivinen kaiku, sen pesimäalueita ei ole suinkaan rauhoitettu vaan byrokratiaa on jopa pyritty kitkemään sen luontaisesta elinympäristöstä. Byrokratia tai sen kitkeminen vaikuttaa kuitenkin olevan vaikeampaa kuin Carelialla ruokapaikan löytäminen 12 aikaan. Monissa hienoissa asiakirjoissa, joita poliitikot ja asiantuntijat ovat laatineet jopa vuosikymmeniä, listataan byrokratian vähentäminen yhdeksi tavoitteeksi. Kuitenkin byrokratia ei ota lannistuakseen. Esimerkiksi SoTe-uudistuksen yksi pääpainoista oli turhan byrokratian ja päällekkäisyyksien poistaminen. Noin 30 vuotta ja kymmenen vedosta myöhemmin, nykyinen malli vain lisää byrokratiaa. Maakuntamalli ja maakuntahallinto, jotka omalta osalta vain lisäävät päällekkäisiä organisaatiota. Byrokratia voi Suomessa tuntua tutulta ja turvalliselta, sillä onhan se nyt vaan aivan liian yksinkertaista, jos kaikki palvelut saa samalta luukulta. Kolmen viraston, 6 samanlaisen paperin ja 4 päätöksen malli on vain niin paljon toimivampi.

Onko byrokratia loppujen lopuksi niin paha asia? Ylhäältä johdettu hierarkkinen organisaatiomalli on lopulta turvallinen paikka eksyneelle korkeakoulutetulle. Byrokratiassa ohjeiden mukaan toimiminen tuo turvaa työntekoon. Tieteellisen tiedon, faktojen ja lakien ohjatessa toimintaa on virheille hyvin vähän mahdollisuuksia. Myös viestinnän, kontrollin ja koordinaation ollessa keskitettyjä, ei tarvitse vaivata päätään viereisen työpisteen työpanoksesta. Byrokratia on työntekijän lisäksi suojana myös asiakkaalle. Valtaa käyttävä taho on organisaatio, eikä yksittäinen henkilö. Näin ollen ei tarvitse pelätä hakemuksen hylkäystä, sillä perusteella, että astui eilen jonossa edellisen kantapäille tai pullon pyörityksessä valitsi pussailukumppaniksi naapurin pitkäaikaisen ihastuksen. Byrokratiaan kuuluu vahvasti muodolliset säännöt, joiden puitteissa toimitaan. Tällöin kuka tahansa voi tarkistaa menettelytavan ja ottaa epäkohdat esille.

Byrokratia rinnastetaan yleisimmin virkavaltaan. Julkisen vallan organisaatiot ovatkin usein todella byrokraattisia, joten rinnastus ei ole täysin väärä. Byrokratia vaikuttaa Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa jokaisen elämään. Varmasti opiskelija ensimmäinen byrokratiaan liittyvät mielikuvat ovat asumis- ja opintotuki. Näissä asioissa byrokratia nimenomaan tarjoaa suojan väärinkäytöksiä vastaan, mutta ymmärrettävästi Kelalle lähetettävien liitteiden, lausuntojen ja hakemusten metsästäminen ja täyttäminen ottavat päähän. Weberin byrokraattisen mallin ominaispiirteissä tuodaan esille nimenomaan byrokraattisen organisaation toiminnan läpinäkyvyys. Toiminnan läpinäkyvyys antaa positiivisen kuvan organisaatiosta. Lisäksi läpinäkyvyyteen liittyy olennaisesti valitusoikeus, mikä myös liittyy olennaisesti viranomaispäätöksiin. Toki ilman valitusoikeutta länsimetro olisi voinut nähdä päivän valon jo muutama vuosi sitten.

Byrokratia liitetään niin vahvasti virkavaltaan ja julkisen vallan instituutioihin, että on vaikea kuvitella sen toimivan esimerkiksi yritysmaailmassa. Byrokratian sanotaan latistavan työntekijänsä vain osaksi byrokratian koneistoa. Työstä voidaan ajattella katoavan lähes kaikki yksilöllinen ajattelu ja työnteko voi tuntua tuskauttavalta, koska todellisuudessa työntekijä toteuttaa vaan jonkun muun määräyksiä ja sääntöjä. Voitaisiin siis ajatella, että byrokraattinen organisaatio on tämän päivän tehdas.