Viestinnän muuttuvan kentän pohtimista

#Viestintä

Viestintä ja kommunikaatio ovat sanoina suomalaiselle yhtä paljon epätoivoa herättäviä kuin sote-uudistus ja Paavo Väyrysen presidenttiehdokkuus. Miten suomalaisen sisäänpäin sulkeutuneen olennon, joka viihtyy paremmin metsän keskellä pienessä puupirtissä ilman sähköjä, tulisi osata viestiä? Useimman ahdinko kuitenkin helpottaa, kun aletaan viestinnän sijaan puhumaan vuorovaikutuksesta. Vuorovaikutus on terminä laajempi ja käsittää myös vastavuoroisuuden ajatuksen. Näin ollen mökissä 10 kilometrin päästä lähimmästä elollisesta olennosta ei tarvitse edes viestiä tai olla vuorovaikutuksessa. Tämä ajatus on kuitenkin väärä, sillä ihminen on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa. Katsoessamme esimerkiksi televisiota annamme ihmisten ja uutisten muokata omaa maailmankuvaamme, tajusimme sitä tai emme.

Työelämässä viestintää on monenlaista, on viestintää ulospäin, sisäänpäin ja alaspäin. Kaikki nämä viestintämuodot voivat olla erilaisia. Viestinnässä on kuitenkin tärkeintä ottaa huomioon kohdeyleisö. Harvoin voi samanlaisen esitelmän pitää peruskoulussa ja yhtiön kokouksessa. Viestinnän johtamisessa puhutaan viestimisestä organisaation sisällä ja organisaatiosta ulospäin. Ulospäin tapahtuva viestintä on useimmin markkinointia tai tiedottamista, kun taas organisaation sisäinen viestintä koostuu tiedottamisen lisäksi myös työpaikan hierarkkisista rakenteista ja ihmissuhteista.  Johtajan ja alaisten välillä tapahtuva avoin viestintä on usein edellytyksenä toimivalle työympäristölle. Viestintä on parhaimmillaan mutkatonta, jopa huomaamatonta kahvihuone keskustelua, jossa jokainen tulee kuulluksi ja nähdyksi. Arvostuksen tunne, joka syntyy avoimesta viestinnästä, on perustarve jokaiselle ihmiselle. Sanallinen vuorovaikutus on kuitenkin vain murto-osa koko viestinnän kentästä. Ihmisen aivot tuottavat ajatuksia moninkertaisella vauhdilla puheeseen verrattuna, joten myös suurin osa ajatuksistamme jää sanomatta. Vaikka luennoitsijan kysyessä vastausta aivoissa tuntuu olevan vain lautasia soittava apina, tuottavat aivot koko ajan informaatiota ja ärsykkeitä maailmasta.

Aikaisemmin yliopistoissakin pystyi opiskelemaan tiedotusoppia. Se on luonteeltaan erilaista kuin nykyinen vuorovaikutusta korostava viestintä. Tiedottamisessa otetaan huomioon oikeastaan vain annetun lausunnon merkitys ja koko viestintätilanne tiivistyy tiedotustilausuuteen. Tiedottamisessa vastapuolen mielipiteillä, päämäärällä tai taustalla ei nähdä suurta merkitystä, kun taas nykyinen viestintä osaa ottaa sen vuorovaikutuksen kautta huomioon. Sosiaalinen media on muokannut varsinkin yritysten, mutta myös kankeiden valtion instituutioiden viestintää. Se on lisännyt huomattavasti viestinnän vastavuoroisuutta ja mahdollistanut nopeamman ja rennomman kanssakäynnin.  Sosiaalisen median osaaminen ja hyödyntäminen tulevat mielestäni olemaan iso rooli tulevaisuudessa viestinnän johtamisessa. Tämä on niin sanotusti ala, jolle nuorilla on iskun paikka. Viestinnässä pääpainon siirtyessä sosiaaliseen mediaan sukupolvi, joka kasvoi IRC-gallerian, MSN Messengerin ja Habbo-hotellin maailmassa, on huomattavasti pätevämpi hashtagien maailmassa. On oikeutettua sano, että nuoret ovat sosiaalisen median kanssa pätevämpiä, koska joidenkin tutkimusten mukaan käytämme sosiaalisia medioita 2 tuntia päivässä. Mikään ei ole enemmän myötähäpeää herättävää, kuin Sauli Niinistö itsenäisyyspäivän puheessa ehdottamassa high-fivea 100 vuotiaalle Suomelle. Tällainen toiminta on mielestäni, jopa kansalaisvelvollisuus estää ja tämä kansalaisvelvollisuus lankeaa meille internetin pilaamalle sukupolvelle.